KUONO KOHTI JUHANNUSTA!

 

 Tällä kertaa Kirjavan tuvan käsittelyssä on kaksi juhannukseen sijoittuvaa elokuvaa, jotka edustavat molemmat kauhugenreä. Toisessa "pahiksina" ovat ruotsalaiset yöttömän yön juhlijat, toisessa suomalaiset.

MIDSOMMAR - LOPUTON YÖ

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Ari Asterin kauhuelokuva Midsommar sai ilmestyttyään vuonna 2019 kosolti ylistäviä arvosteluja.

"Hypnoottinen trillerimatka, yliluonnollisen pakahduttava kokemus, täydellinen taideteos, terävä psykologinen painajainen, visuaalinen taidonnäyte, mystinen ja lumoava, ilmiömäisen nerokas, julmetun kaunis, tyylikäs, pyörryttävän hieno elokuva, raikas ja rankka", Midsommerista kirjoitettiin.

 

Samalla leffa jakoi myös mielipiteitä.

"Täysin sattumanvarainen, kiiltävän pinnan alla tyhjyyttään kumiseva kattila, onneton tarina, nolo räpellys, tyhjää estetiikkaa, pintapuolinen ja arvattava", sitä kritisoitiin. 

"Ari Asterilla ei ole itse asiassa käsittelemistään aiheista yhtään mitään sanottavaa. Ei parisuhteen epäonnistumisesta, ei perheestä, ei traumoista, ei masennuksesta, ei utopioista eikä varsinkaan kansanperinteestä", kuului yksi tuomio.

 

Näin ristiriitaisia tuntemuksia herättänyt elokuva vaikutti kiinnostavalta ja aihekin lupaavalta: loitsuja, riittejä, pakanallisuutta, symboleja ja esoteerisia uskomuksia. Katsotaan!

Suuren  perhetragedian kohdannut nuori nainen Dani (roolissa aito ja ilmeikäs Florence Pugh) lähtee poikaystävänsä ja tämän kavereiden kanssa Ruotsiin, kaukaiselle maaseudulle kyläyhteisöön viettämään yhdeksän päivää kestäviä juhannusfestivaaleja.

Kuten arvata saattaa pirskeet eivät ole pelkkää kukkasia ja piirileikkejä vaan saavat nopeasti synkempiä sävyjä.

 

Elokuvassa on puolensa; musiikki on hienoa, visuaalinen ote upea, kuvakulmat piristäviä, teemat kiinnostavia ja mukana on myös yllätyksellisyyttä. Silti siitä jäi jotenkin laimea olo.

Elokuva voisi olla vaikuttavampi kokemus mikäli sitä ei vertaisi Robin Hardyn Uhrijuhlaan (The Wicker Man, 1973) Sitä ei kuitenkaan voi olla vertaamatta, tarina etenee niin samankaltaisia polkuja. Siinä missä Uhrijuhla-elokuvan tunnelma on perinpohjin vinksahtanut ja täynnä pulppuilevaa, pahaenteistä hulluutta, Midsommar ei yrityksistään huolimatta yllä samaan.

 

Hauskaa on myös se, että amerikkalaista yleisöä hätkähdytti yhden miehen täysi alastomuus (sukuelimiä myöten). Samassa riittikohtauksessa on nimittäin kolmetoista ilkialastonta naista, jotka nähtävästi eivät jaksaneet hätkähdyttää tai pöyristyttää ketään.😀

Perinteiseen kauhugenreen Midsommar ei varsinaisesti loksahda, se ei säikyttele eikä pelota, pikemminkin se on viipyilevä, tunnelmaansa luottava, draamallinen tarina muutamine shokeeraavine kohtauksineen. Ohjaaja Ari Aster onkin itse sanonut Midsommerin olevan eroelokuva folk-kauhuksi naamioituneena.

SHOPPING TOUR

Sen sijaan kaikille omituisen huumorintajun omistaville ja haasteita pelkäämättömille suosittelen juhannuselokuvaksi venäläistä kauhuelokuvaa Shopping Tour (vuodelta 2012).

Rosoisen, kännykkäkameran kautta kuvatun filmin alussa katsoja kuvittelee seuraavansa pietarilaisen äidin ja tämän teini-ikäisen hulttiopojan kipeänkaunista kasvutarinaa, kunnes venäläisten turistibussi saapuu Suomeen tavaratalo Giganttiin.

Täysin yllättäen ulkomaalaiseen ihmislihaan erikoistuneet suomalaismyyjät hyökkäävät turistien kimppuun ja verellä kyllästetty suolilöyly alkaa. Eikä siinä vielä kaikki; vähitellen paljastuu, että kaikki suomalaiset muuttuvat juhannuksen ajaksi verenhimoisiksi kannibaaleiksi, joille kelpaavat ravinnoksi vain ulkomaalaiset.

Leffan mojova slogan kiteyttää kaiken oleellisen: "Käteinen ei käy. Kätesi käy!"

Elokuvasta sanottua:

 "Ei tätä voi suositella edes b-kauhun ystäville."

"Tämä on jo niin paksua, etten tiedä itkeäkö vai nauraa."

"Onkohan tämä mahdollisesti huonoin koskaan näkemäni elokuva?"

 

💚

 

Muistakaa juhannuksena myös seitsemän kukkaa tyynyn alla - tai vähintäänkin pinossa yöpöydällä. Itselläni on kasassa jo neljä:

 

1. Charles Baudelaire: Pahan kukat (runokokoelma)

2. Karin Erlandsson: Kuolonkielot (juhannuksen aikaan sijoittuva rikosromaani)

3. Reetta Niemensivu: Saniainen kukkii juhannuksena (sarjakuva)

4. Merri Vik: Onpa ruusuista, Lotta (lasten/nuortenkirja)

Näiden lisäksi hain juuri kirjastosta Maria Langin dekkarin Suo on täynnä taikaa, joka käsittääkseni liittyy myös jollakin tavalla keskikesän juhlaan. Palaamme näihin kenties myöhemmin.

 

Mahtavaa viikonloppua ja pian alkavaa juhannusviikkoa kaikille!🌞