TAROT-KORTIT FIKTIIVISESSÄ KIRJALLISUUDESSA OSA 1
Kirjavassa tuvassa on tällä kertaa aiheena fiktiivisiä kirjoja, joissa Tarot-kortit ovat mukana tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän. Olen jakanut tekstin kahteen osaan pituuden takia, tässä ensimmäisessä osassa käsitellään Ruth Waren ja Virpi Hämeen-Anttilan jännäreitä. Jälkimmäinen osa ilmestyy parin viikon päästä eli noin 10. kesäkuuta.
Kokeile myös osaisitko ratkaista Hämeen-Anttilan luoman pirullisen pahiksen "Puusepän" arvoituksen, löytyy blogikirjoituksen loppupuolelta. Kaksi viikkoa aikaa pähkäillä. (Minä en olisi osannut.)
RUTH WARE: ROUVA WESTAWAY ON KUOLLUT
Otava 2019
Suomentanut Antti Saarilahti
Kirjan kansikuva: Dan Mogford
Suomentanut Antti Saarilahti
Kirjan kansikuva: Dan Mogford
Tarot-kortit kuvassa: Karma Music Tarot Cards, Tarot of The Old Path,
Tarot of The Witches, Russian Tarot ja Modern Witch Tarot Cards
Olen aiemmin lukenut Ruth Warelta kaksi ja puoli kirjaa, esikoisteos Synkän metsän siimeksessä oli nuorisokirjamainen, vähän lapsellinen, Nainen hytissä 10 puolestaan eteni tahmeasti, mutta parani loppua kohden osoittautuen oikein viihdyttäväksi mysteerijännäriksi. Sen sijaan Valhepeliä en saanut luettua loppuun sitkeästä yrityksestä huolimatta, tarina ei vaan temmannut mukaansa millään.
Rouva Westaway on kuollut on Waren neljäs jännäri eli ei siis ihan tuore tapaus. Se on lukemistani Waren kirjoista ehdottomasti paras.
Päähenkilö, nuori Harriet "Hal" Westaway on Tarot-tulkitsija, joka pitää itseään huijarina. Sitä hän ei lukijan silmissä yksiselitteisesti ole; vaikkei hän itse usko omaavansa minkäänlaisia maagisia taitoja hän on kuitenkin tarkkaavainen, moraalinen, hyvä lukemaan ihmisiä ja hyvä kuuntelija.
Hal elää köyhyydessä, yksinäisyydessä ja turvattomuudessa kunnes saa kirjeen, jossa kerrotaan iäkkään Rouva Westawayn kuolleen ja hänen olevan yksi varakkaan isoäitinsä perillisistä.
Hal tietää, että kyseessä on virhe, hän ei ole edesmenneen rouvan lapsenlapsi, mutta päättää silti lähteä hautajaisiin ja Cornwallin maaseudulle menehtyneen naisen valtavaan taloon. Hän aikoo esiintyä toisena henkilönä tuntemattomien "sukulaisten" keskellä ja toivoo onnistuvansa huijaamaan perinnönjaossa itselleen pikkusumman rahaa.
Brightonin ahneet lokit vaihtuvat pahaenteiseen harakkaparveen, piskuinen ränsistynyt kerrostaloluukku villiintyneen muratin peittämään ikivanhaan kartanoon, vaaralliset velanperijät salaperäisiin sukulaisiin.
Hal kuvittelee olevansa tarinan konna, petostehtailija, valehtelija ja salailija, mutta vähitellen paljastuu pala kerrallaan, että suvun valheet ja salaisuudet ovat monin verroin kammottavampia.
Waren jännärit jakavat vahvasti mielipiteitä, monien mielestä ne ovat pitkäveteisiä ja pinnallisia. Minä kuitenkin pidin tästä kirjasta, siinä on niin paljon elementtejä, joista nautin: kortit, vanha talo, ulkopuolisuuden tunne. Kirja on viipyilevä, koukuttava, viihdyttävä ja yllättävä. Siinä on sopivan uhkaavaa synkkyyttä, mystiikkaa ja sumuista tunnelmaa.
Tarot-kortit kulkevat tarinassa mukana luontevalla ja maanläheisellä tavalla. Niihin ei liitetä teatraalista taikatemppuilua tai käytetä shokkitehosteina.
Ware on ilahduttavasti perehtynyt korttien symboliikkaan, tulkintaan ja tarkoitukseen.
Rouva Westaway on kuollut
Numeroarvosana: 9
Kirjaa kuvaava Tarot-kortti: Kuu
VIRPI HÄMEEN-ANTTILA: SOKKOPELI
Kirjan kansikuva: Jussi Kaarinen
Tarot-kortit kuvassa: Aleister Crowley - Thoth Tarot Cards
Nelikymppinen Kai Rautio kohtaa sattumalta nuoruudenrakkautensa Pauliinan, viettää tämän kanssa ihanan yön, mutta samana yönä Pauliina kuolee hukkumalla.
Onnettomuus vai murha?
Pauliinan saama öinen puhelu, hänelle aiemmin lähetetyt kolme Tarot-korttia ja niihin raapustetut pahaenteiset tekstit sekä viittaukset lukioaikaisen kaveriporukan Comus-salaseuraan saavat Kain epäilemään jälkimmäistä.
Pauliinan kuoleman järkyttäminä vanhat Comus-ystävykset kokoontuvat vuosien jälkeen ja selviää, että Puusepäksi itseään kutsuva hahmo piinaa heitä kaikkia.
Vauhti alkaa kiihtyä: lisää vainoajan uhkaavia, kryptisiä viestejä, tehtäviä ja arvoituksia, ilkivaltaa, tapettu lemmikki, tuhopoltto, murhayritys...Onko sekopäiseltä okkultistilta vaikuttava Puuseppä yksi heistä vai miksi hän on valinnut juuri heidät sadistisen kostonsa kohteeksi.
Sokkopeli on menevä ja tapahtumarikas jännäri, jossa on Puusepän haasteiden ja henkilöllisyyden arvailun lisäksi paljon ihmissuhdekoukeroita, menneisyyden haavoja, romansseja ja arkielämän ongelmia. Kirja ei ole erityisen pelottava, ei oikeastaan edes kovin jännittävä, mutta rullaa vauhdilla eteenpäin ja pitää mielenkiinnon yllä. Se on paikoitellen myös hauska, Puuseppään liittyvä seitinohut Charles Manson-yhteys nauratti kovasti.
Samalla se on kuin hengästyttävä ja loputon mystiikan nippelitiedon luento: on Tarot-kortteja, kreikkalaista mytologiaa, Graal-tarinoita, Dantea, Vanhaa Testamenttia, gnostilaisuutta, Kabbalaa, mithralaisuutta, esoteerista kirjallisuutta, numerologiaa...
(Ja mikä mainiointa, myös lempisarjani Buffy Vampyyrintappaja ja vinkeä Gachnar-demoni mainitaan.)
Päähenkilöt paapattavat ulkomuistista haitilaisista voodoojumalista, etruskilaisista demoneista, latinankielisestä paholaisenmanauksesta, Abramelin öljystä ja milloin mistäkin niin vuolaasti ja asiantuntemuksella, että tuntuu jo hiukan epärealistiselta. Annetaan kuitenkin ymmärtää, että kyseessä on joukko tavallisia keski-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat joskus parikymmentä vuotta sitten olleet leikkimielisesti kiinnostuneita moisista aiheista, mutta pikemminkin kuulostaa siltä kuin vuosia tutkimustyötä tehneet demonologian professorit siinä kaakattaisivat keskenään.
Tarot-kortit ovat yksi pisara tätä mystiikan, mytologian ja okkultismin tiedonpätkien vedenpaisumusta, niitä ei käsitellä oikeastaan sen syvällisemmin eikä edes kovinkaan kiinnostavasti. Itseäni häiritsi myös Lanttien kuninkaan nimeäminen toistuvasti Rahakuninkaaksi. Hallitsijattaresta puhutaan Keisarinnana, joka on sekin vieras ja vanhahtava, mutta vielä menee, sen sijaan Rahakuningas on tökerö termi.
Psykopaattisen Puusepän tehtävät ovat myös niin hankalia, että ainakin tämä lukija jäi täysin ulkopuoliseksi. Laitan tähän mukaan yhden osion arvoituksesta ja katsokaa saatteko ratkaistua. Oikean vastauksen ja selityksen kerron seuraavassa blogikirjoituksessa (Tarot-kortit fiktiivisessä kirjallisuudessa osa 2) joka ilmestyy 10. kesäkuuta.
TEHTÄVÄ: MIKÄ VÄRI?
vihje:
Pojan Väri. Mitä se on.
Se on Susisilmä Pyhimyspojan Ylevän Trumpetin Väri täynnä
Outoa Kiljunaa Maailmojen ja Enkeleiden ylittämiä Hiljaisuuksia.
Puusepän antaman vihjeen lisäksi annan lisävinkin, että vastaus liittyy kirjallisuuteen. Ja ei kun ratkaisemaan!
Sokkopeli
Numeroarvosana: 7+
Kirjaa kuvaava Tarot-kortti: Miekkojen ässä
Parin viikon päästä jatketaan, pysykää mukana!💜
EDIT. Jälkimmäinen osa ja ratkaisu arvoitukseen on luettavissa täältä:
XIII Mystery (Death) / The Major Arcana
The Path of Magic Tarotdeck
sekatekniikka kankaalle
© Nina Merlina
Lisää maalauksia/kollaaseja yms. löydät Nina Merlinan Instagram-sivuilta:
Facebookista: https://www.facebook.com/profile.php?id=61558689751789
Minäkin olen kirjoittanut muutaman novellin tarotista. Tässä yksi: http://fiktio.wikidot.com/kaeytae-intuitiotasi
VastaaPoistaKiitos kovasti novellista, se oli kiehtova, vaikuttava ja ajatuksia herättävä.
PoistaKiitos kehuista. Noista "ajatuksia herättävä" on se, mitä arvostan eniten.
PoistaMaagi ja ylipapitar ovat suosikkikorttini, ja tuon maalausarcanasi maagin näinkin jossain blogipostauksessasi, mutta olisi hauska nähdä ylipapitarkin.
Yritin laittaa kommenttiin Arcanan Ylipapittaren kuvan mukaan, mutta en onnistunut. Pidän mielessä ja laitan parin viikon päästä seuraavaan blogitekstiin, koska Tarot-aiheella jatketaan.
Poista