BOOKS´N´ROSES: RAVISTA PÄÄRYNÄÄ, GEORGE, VÄÄNNÄ JA HUUDA!
Tämänkertaisen blogikirjoituksen päähahmoina ovat kaksi huomattavaa herraa, näytelmäkirjailija/runoilija William Shakespeare nerokkaine solvauksineen ja roomalainen sotilas/ritari Pyhä Yrjö.
Shakespearea ja Pyhää Yrjöä yhdistää tämän tekstin lisäksi se, että he kuolivat samana päivämääränä, tulevana sunnuntaina, 23. huhtikuuta, Shakespeare vuonna 1616, Yrjö 303. (Myös espanjalaisen kirjailijan Miguel de Cervantesin kuolo koppasi 23.4. vuonna 1616.) Lisäksi he liittyvät keskeisesti kansainväliseen Kirjan ja ruusun päivään, mutta siitä lisää tuonnempana.
Aloitetaan Shakespearista:
SCHOTTIN SEKALAISET JA SHAKESPEARELÄISET SOLVAUKSET
Yksi maailman mainioimmista tietokirjoista on Schottin sekalaiset (alkup. Schott´s Original Miscellany, 2002).
Englantilainen valokuvaaja Ben Schott lähetti ystävilleen vuosien ajan joulukirjeen, johon hän kokosi tarpeellista, vähemmän tarpeellista ja tyystin hyödytöntä triviatietoa. Kirjeet olivat niin hauskoja ja kiinnostavia, että ystävät kopioivat niitä eteenpäin ja lopulta ne koottiin kirjaksi. Siitä tuli hetkessä valtava myyntimenestys.
Ja melkoinen aarreaitta kirja onkin, sieltä löytyy Jumalan pojan synonyymit, räjähdysaineiden vaarallisuusluokat, Hippokrateen ihmistyypit, Burmalaisten kuninkaiden oudot kuolemat, taikaneliö, Ranskan vallankumouskalenteri, kaavio Danten Helvetistä, joulun listaykköset Britanniassa, Euroviisujumbot, Elizabeth Taylorin aviomiehet, brittiläisen salaisen palvelun yksiköt...vain muutamia mainitakseni.
Yksi hauskimmista osuuksista on ehdottomasti Shakespeareläisiä loukkauksia. Kun sain kirjan aikoinaan käsiini - eli noin 20 vuotta sitten - luimme sitä ystäväporukassa ja taitavista herjauksista riitti kyllä riemua päiväkausiksi. Nyt kun lueskelin vuosien jälkeen Sekalaisia niin ulvoin edelleenkin naurusta.
Tässä oma Top 5 Shakespeareläisistä loukkauksista (suomennokset Paavo Cajanderin)
1. Miksi sitten noin julmistut, sinä turha ja mitätön vanusilkki-höytäle, sinä rääppäsilmän viheriä varjolappu, sinä tuhlaajapojan kukkarontupsu.
Troilus ja Cressida V, 2.
2. Minä tahdon oleilla missä äly elää, ja jätän nyt tämän narrien koplan.
Troilus ja Cressida II, 1.
3. Ah, anteeksi! Luulin teitä jakkaraksi.
Kuningas Lear III, 6.
4. Puhu sitten, senkin homehtunut hapantaikina, puhu, taikka minä sinut koreaksi leivon.
Troilus ja Cressida, II, 2.
5. Ulos, te luksuttajat! Mustakuonot ja valkeat, myrkkyiset äkähampahat, hurtta, villuri, lukki, hakki, tiisti, narttu, piska, rakki, luppakorva, karvahassi, vingu vongu ja tihes sassi!
Kuningas Lear III, 6.
PYHÄ YRJÖ
Muutama vuosi sitten kehitimme tyttäreni kanssa erilaisia kerhoja, meillä oli mm. Hienoinen lankayhdistys, Seikkailijattarien klubi ja oma partio, jonka nimeksi valittiin suljetulla lippuäänestyksellä Pikku leppäkertut.
Partioretkien päätteeksi meillä oli tapana juoda kotona Ra´n aurinkoista yrttiteetä (mistä tuokin nimi tuli, en enää muista). Kerran tyttäreni ilmoitti hartaasti lisäävänsä teehen Pyhän Yrjön sokeria (Yrjö on nimittäin Englannissa myös partion suojeluspyhimys). Ja tästä käynnistyi varsin eriskummallinen yli puolen vuoden Pyhä Yrjö-hulluus, joka saavutti huippunsa samana kesänä Ahvenanmaalla, ja johon tempautui mukaan koko kesäreissuporukka - halusivatpa tai ei.
Pyhä Yrjö muistetaan parhaiten lohikäärmeen listimisestä. Kirjan ja ruusun päivä perustuukin tähän legendaan, tapetun lohikäärmeen verestä versoi ruusupensas täynnä punaisia ruusuja. Yrjön kuolinpäivä on suuri juhlapäivä Kataloniassa, jolloin kadut ja aukiot täyttyvät ruusuista. Etevät kirjakauppiaat yhdistivät muistopäivään Shakespearen ja Cervantesin, ja ruusujen rinnalle nostettiin kirjoja.
Miguel de Cervantesista voisi kirjoittaa tietty enemmänkin, mutta laitetaan tällä kertaa vain lyhyt ote hänen kuuluisasta teoksestaan Don Quijotesta: "Lopulta, kun Don Quijote oli vain valvonut ja lukenut, hänen aivonsa kuivuivat ja hän vajosi täydelliseen hulluuteen." Tämä lause jotenkin puhuttelee minua.😃
Suomalaisessa kansanperinteessä Yrjön päivä on myös ollut merkityksellinen. Aattöyö on ollut perinteinen huutoyö, jolloin on soitettu torvea, paukuteltu puita, kilistelty kelloja, ylipäätään väännetty ja huudettu. Tämä ei ole ollut melskaamista silkasta melskaamisen riemusta, vaan tarkoituksena on ollut karkottaa susia pois. 23. huhtikuuta on nimittäin ollut perinteinen karjanuloslaskupäivä.
Ohessa maalaamani vapaamuotoinen Pyhä Yrjö, muistona hauskasta kesämatkasta. Maalaus on kooltaan varsin pieni, ei paljoakaan tulitikkuaskia suurempi.
🌹
Koska vappukin on jo korvilla niin tässä muutamia vinkkejä tulevaan juhlaan:
Yle Areenasta löytyy Kirjakerho-podcast Kuuden novellin vappu, jossa toimittaja Jukka Kuosmanen, muusikko/kirjailija Maija Vilkkumaa ja Helsingin yliopiston tohtori Laura Visapää arvioivat kuutta vappuun liittyvää novellia (kuten podcastin nimestäkin voi jo päätellä 😀). Käsiteltävänä Raija Orasen, Marton Taigan, Lauri Pohjanpään, Jorma Ojaharjun, Hilja Haahdin ja Elsa Heporaudan novellit.
Ja mikäpä sopisi luettavaksi kevääseen ja vapunaikaan paremmin kuin Johann Wolfgang von Goethen murhenäytelmä Faust. Valpurin yönä Mefistoteles ja Faust lentävät luudillaan Kyöpelinvuoren karkeloihin.
Elokuvavinkkinä on tietysti The Wicker Man - Uhrijuhla vuodelta 1973, pääosassa upea Christopher Lee. Tapahtuvat huipentuvat toukokuun ensimmäiseen päivään, May Day - kinkereihin. Tämä on yksi suosikkielokuvistani kautta aikojen - vinksahtanut, paikoitellen varsin korni ja kiusallinen, kaamea, hämärä, outo ja aivan mahtava!
Ja vielä musiikkia: AC/DCn Stormy May Day. Eihän tämä nyt mikään It´s A Long Way To The Top ole - mutta mikäpä olisi. Ei edes Breaking The Rules, mutta kuitenkin AC/DC, Malcolm ja aiheeseen sopiva teema. Se riittää.
Seuraava blogikirjoitus ilmestynee vapun jälkitunnelmissa/toukokuun ensitunnelmissa.
Siihen saakka: hyvää vappua sekä valoa, voimaa ja valovoimaa toukokuuhun!
Valo
peiteväri kankaalle
© Nina Merlina
Lisää maalauksia yms. löytyy Instagramista
https://www.instagram.com/ninamerlinaart/
Ah, Wicker Man. Ja ah, Troilus ja Cressida (Schottin sekalaisia olen joskus selaillut ja viihdyttävä se siihen oli, mutta ei ole tullut palattua sen ääreen).
VastaaPoistaKiitoksia kommentista, upeaa kohdata Wicker Manin ystäviä (ja Shakespearen tietty myös).
PoistaKiitos muistutuksesta. Schottin sekalaiset pitänee taas kaivaa esiin 😅❤️
PoistaKaiva ehdottomasti. Shakespearen herjojen lisäksi löytyi kaikkea muutakin riemastuttavaa, jotka oli ehtinyt jo unohtaa.
Poista