Ninan kirjava tupa

  Simon Halfon: Oasis Supersonic Like kustannus 2021 Suomennos: Juha Ahokas ja Einari Aaltonen     Yli 20 vuotta sitten elämämme Kallion kimppakämpässä oli ajoittain villimmänpuoleista ja muistan kuinka alkavan ryhtiliikkeen merkiksi kiinnitimme sisareni kanssa jääkaapin oveen kuvan, jossa möllöttivät harvinaisen katuvan oloiset Gallagherin veljekset. Kuvassa oli teksti: Bileet ovat ohi.  (Tuohon aikaan siskoni nimitti minut Suomen epäviralliseksi Liam Gallagheriksi kunnes tajusi, että sehän tekee hänestä automaattisesti Suomen epävirallisen Noelin.😃)     Kuvateksti oli enteellinen, koska vähitellen alkoi näyttää siltä, että Oasiksen osalta bileet alkoivat olla tosiaan ohi. Oli vuosi 1999.   ♪♪♪   Supersonic-historiikki käsittelee aikaa kun Oasiksen bileet käynnistyivät ja olivat vireimmillään, kirja alkaa Manchesterin esikaupungista ja päättyy vuoteen 1996, Knebworthin kahteen konserttiin, jolloin yhtye oli kiistatta uransa huipulla.  ...

  Alunperin tarkoituksenani oli kirjoittaa blogiteksti joulunaikaan sijoittuvista kirjoista: Sophien Kinsellan Himoshoppaajan joulu - uutuudesta, Agatha Christien dekkariklassikosta Simeon Leen testamentti , P.D. Jamesin Kuolema joulupäivänä - novellikokoelmasta ja Outi Pakkasen jännäristä Katso naamion taa .   Mutta enpä kirjoita koska en ole ehtinyt lukea näistä yhtäkään (paitsi tietty Christien joskus aikoinaan). Sen lisäksi kirjapinoni päällimmäisen opuksen, P.D. Jamesin houkutteleva konvehtikansi sai minut epähuomiossa hotkaisemaan Seppo-vaarille tarkoitetut joululahjasuklaat.    Seuraavaksi suunnittelin kirjoitusta Heinrich Böllin nerokkaasta Ois joulu ainainen - novellista ja Good Bye Lenin - elokuvasta, jota Böllin satiiri on inspiroinut. Mutta enpä kirjoita niistäkään koska en ole ehtinyt katsoa elokuvaa.   Onneksi joulunpyhinä on aikaa lukea, katsella elokuvia ja ennen kaikkea syödä suklaata niin, että pyjamapöksyjen äärimmilleen viritetty joustovyötär...

  Tänään on 12. joulukuuta ja Kirjavan tuvan 12. blogikirjoitus.    Sen kunniaksi vuorossa on levyraati kappaleista, joiden nimessä on luku 12.  Levyraadissa mukana oli itseni lisäksi nuori, erittäin kriittinen arvostelija, joka halusi itsestään käytettävän nimeä "Anonyymi henkilö" sekä hurmaava ystävättäreni Tara, 46 vuotta. Alunperin tarkoituksenani oli luonnollisesti kuunteluttaa kokonaiset 12 kappaletta, mutta Anonyymi henkilö protestoi puolessavälissä vahvasti joten joudumme tyytymään seitsemään arvioon. Arvosteluasteikko on 1-10 pistettä.    Aloittakaamme. If music be the food of love - play on!♩♪♩   1. Nylon Beat: 12 apinaa    Anonyymi henkilö: Ei mitään järkeä missään. Ihan kuin torakka hyppisi basson päällä. Keinotekoinen. 1 piste.   Tara: Alku on lupaavan pulputtava, mutta vauhti hyytyy ihmeen nopeasti.  3 pistettä.    Minä: No Doubtin "Hella Goodia" muistuttava laulu on tarttuva, mutta tasapaksu. Sen sijaan Nylo...

  Kesä mielletään perinteiseksi dekkariaikakaudeksi, mutta näin alkutalvella on ihanteelliset olosuhteet haahuilla kotona, kasvattaa kulmakarvoja ja sukeltaa irtonaisena seitinohuen murhan maailmaan.  Tässä vinkkejä kirjoista, joita yhdistää ennen kaikkea viihdyttävyys:   1. LIV CONSTANTINE:  Toinen rouva Parrish   Amber Patterson on väritön ja näkymätön kuin syvämeren otus, mutta myös kateuden riivaama kieroilija, jonka päämääränä on napata suihkuseurapiirikaunotar Daphne Parrishin ylellinen ja letkeä elämä. Daphnella on kaikkea mitä Amber haluaa: huippumallin ulkonäkö, loistelias kartano, glamoröösi elämä, sosiaalista arvostusta sekä aviomiehenä rakastava, korskean komea miljonääri.  Kaksinaamainen Amber soluttautuu Daphen lähipiiriin, etenee läheiseksi ystäväksi asti ja ryhtyy kärsivällisen määrätietoisesti toteuttamaan umpikolkkoa suunnitelmaansa. Mikään ei ole kuitenkaan sitä miltä näyttää.  Monet ovat kommentoineet kirjan olevan pelkkää köykäistä...

  Taulusarjasta "Kissan kuita", peiteväri kankaalle © Nina Merlina Nina Merlina Art Instagramissa:  https://www.instagram.com/ninamerlinaart/ Facebookissa:  https://www.facebook.com/profile.php?id=61558689751789 Halloween-juhlat sujuivat vauhdikkaasti Milla Magia-hengessä:  https://kirjavatupa.blogspot.com/2021/10/milla-magia-ja-mina.html  ja nyt on aika siirtyä kesäkaudesta loppusyksyn tummahkoon syleilyyn.  Miten harmaudesta selviydytään? Varsin hyvin, lyödään sitä kulttuurilla!  Tässä muutama marraskuuhun tavalla tai toisella liittyvä vinkki, joilla voi valaa valoa pimeyteen.   KIRJAT:   LOISTAVA 💗   Tove Jansson: "Muumilaakson marraskuu"  WSOY, 1970, suom. Kaarina Helakisa   Syvällinen klassikkoteos, joka sopii erityisesti aikuisille. Viisas, lumoava ja arvoituksellinen romaani ilosta, surusta, vapaudesta, pelosta, ystävyydestä ja kuolemasta. Yksi kiinnostavimmista kirjan hahmoista on kahleeton ja itsetietoinen Mymmeli. ...

Elokuun blogikirjoituksessani muistelin suhdettani Madonnaan:  https://kirjavatupa.blogspot.com/2021/08/madonna-ja-mina.html ja nyt Halloweenin kynnyksellä otan esille toisen lapsuuteni erityislaatuisen Material girlin: Milla Magian. Ensikosketukseni Millaan oli Aku Ankka-lehdessä vuonna -81 julkaistu Carl Barksin mahtava tarina Odysseuksen aarre. Ihastuin samantein! Milla Magia oli Ankkamaailmassa poikkeuksellinen hahmo, hän oli julmetun tyylikäs, viehättävä, katala, itsenäinen, viekas, temperamenttinen, rohkea - ja tietenkin noita. Hän oli myös italialainen ja asui korppinsa kanssa Vesuviuksen kupeessa. Huomattavasti mielenkiintoisempaa ja lumoavampaa kuin asustelu Ankkalinnan liepeillä Takametsässä tai Paratiisitien omakotitalossa. Milla Magian ulkonäöllisenä esikuvana olikin Carl Barksin mukaan italialainen näyttelijä, upea kaunotar Sophia Loren. Saman kadun varrella kanssani asui tuohon aikaan poika nimeltä Jussi, jonka kotoolta löytyi 70-luvun Aku Ankka-lehtien kokoelma. Mik...

  Tänään, 16. elokuuta Madonna täyttää 63 vuotta.    Vuosi 1986, olin 10-vuotias. Elokuun alku maistui merkkareilta ja korvalappustereoissani soi Like A Virgin. Ensimmäinen kosketukseni Madonnaan oli edellisvuonna Like A Virginin musiikkivideo Hittimittarissa. Jos sanoisin, että Madonna teki heti järisyttävän vaikutuksen, se olisi vähättelyä, pikemminkin hän jysähti elämääni kuin meteoriitti ja täytti sen.   Olin "Wanna-Be". Minulla oli farkkuhame, neonpinkki vyö, valkoinen "Keep Cool"- tekstinen napapaita (alunperin college-pusero, jonka vyötäröresorin ja hihat olin omin luvin katkaissut) pitsilegginsit ja Anttilasta ostetut helmet.  Koska en haaveistani huolimatta asunut New Yorkissa, Lower East Sidella, oli pakko fantasioida pikkukaupungin keskusta salaisuuksia sykkiväksi suurkaupungiksi. Mielikuvituksen voima on tunnetusti rajaton, tussitöherrysten peittämä Centrum-tavaratalon asiakas-WC oli dekadenttien graffititaiteilijoiden kohtauspaikka, kaupunginosat ja...